Hei ystavat,

Siella kesa tekee tuloaan. Olen oivaltanut kuinka uskomattomassa maassa olen syntynyt, ajatella, 4 taysin erilaista vuodenaikaa ja niiden vaihteluita! Taalla ollaan muka syksyssa, mutta eipa tama oikein syksylta tunnu. silloin kun tulin, helmikuussa, oli kylla tavattoman kuuma, mutta nyt ei lampomittari nayta enaa kuin korkeimmillaan 30 astetta. Tavallisesti on ehka 25 astetta, joten ei tuolla ulkona oikein palelemaan paase, toisin kuin taalla sisalla kotona. Asun hyvalla alueella, hiukan keskustan ulkopuolella, yliopistoalueella. Taalla rakennetaan talot paaasiassa sementista, joten sisalla on yleensa uskomattoman kylma, nytkin on villapaita paalla.. Koomista.

 

Niin, tosiaan olen miettinyt vuoden kiertokulkua ja kylla Suomen vuosi on kiehtova! Aina voi odottaa uutta vuodenaikaa ja valmistautua uusiin juttuihin. Taalla on tama ainainen kesa…Onneksi on kuitenkin kesa kun tulen takaisin J

Tuntuu tosiaan kaantyvan loppusuoralle tama Mosambikin aikani. Tuntuu aika haikealta, etta todennakoisesti en tule kohtaamaan suurinta osaa uusista mosambikilaisista ystavistani enaa ja kaikkein vaikeimmalta tuntuu jattaa tyopaikan nuoret ja tyontekijat. Mulla ei enaa harjoittelua nimittain ole kuin pari viikkoa jaljella..

 

Olimme suomalaisten ystavien kanssa Swasimaassa jo toista kertaa. Paasin pyoraretkelle villielainten pariin eraassa luonnonpuistossa. Muutaman kaverin kanssa vuokrasimme maastopyorat ja lahdimme polkemaan ihanassa vuoristomaastossa. Tapasin paljon antilooppeja ja seeproja, pari hippoa ja krokotiiliakin, villisikoja yms. Hiivin ihan muutaman metrin paahan seepralaumasta ja olin aivan hurmoksessa..puistossa ei ollut isoja petoja, joten se oli ihan turvallinen pyoraretki, vaikkakin tosi jannittava!

Swasimaassa paasin myos saunaan!! Loysimme ihastuttavan kylpylan ja siella saunoimme ainoina valkoisina, ja ainoina ylalauteiden kuluttajina…

 

Olen myos kokenut jannittavan torireissun Xipamaninen torille, jossa minut kerran yritettiin ryostaa. Nyt olin paikallisten kavereiden turvaamana etsimassa isalle liskonnahkaa rumpukalvoksi…enpa kerro loysinko, jaakoon yllatykseksi, mutta torilta olisi loytanyt varmasti ihan mita mieleen olisi tullut. Elainten osia, luita, nahkoja, sarvia yms. roikkui esilla, erilaisia vareja ja taikakaluja. tuntui kuin olisi ollut jossakin salaperaisessa seikkailupelissa…

 

Nahdaan pian!

 

halauksin, Saana